Metsä minussa: Seikkailu kiertyy kuin karkkinauha mökin ympärille

5. Leena LN - Kaisla.JPG

Kuvaaja Leena Laurikainen-Nuorteva

1.

Hengitän raskaasti
Suonsilmä minussa pulppuaa viimeisiä saattohoitojaan.
Syvyyteen kallioperän ruhjeeseen hakeutunut eksynyt.
Pohjaveteni virtaa kaikilla mantereilla,
mannerlaattojen taitekohta hiertää ikäväni verille

Lähtösi jätti minut
kuin kaivoon hukkuneen päästäisen.
Saastutit minut

Koivut kiertävät minut kaukaa.
Kylillä puhutaan

Magman kuumentamana me nousimme.
Valtameren pohjan musta savuttaja.
Vulgaarinen vulkaaninen kuumuus rakasti.
Onkaloni olivat täydet sinusta.

Lähdit.
Suolinukkassani on palaamattomien askeleidesi painaumat.
Yö ei noussut eikä laskenut.
Se seurasi minua kuin vanha ystävä.
Minussa pimeni.
Vedin itseni sikiöön,
löytymättömäksi lähteeksi.

Raavin päälleni sammalta.
Rohtuneet huuleni vain näkyvät.
Haukon niitä kalan suulla
Pulputan hiljaa
Hoitaja löytää minut – ei kukaan muu.
Tietää kolmen kiven suuntamerkin
Sydänkäyräni kartaa korkeuseroja
sitten se on tasainen tyyni järvenpinta.

 

2.

Kihisen kuin männynneulasten karikekerros kaleidoskoopin alla vaihtaen kuviota elämänhalun vaihtoaskeleilla.
Hyppy.
Jalkani ovat liian kevyet korkeuserojen kompastukselle.
Havisen uteliaisuutta kuin syystuulen soittama ksylofoni haavan lehdillä.
Elämä on auki.
Mahla virtaa mahdollisuuksia.
Sikaripunkit röyhyttelevät onnea ihollani syntyneen varpajaisissa.
Ylpeyttä suonissani kuin ikuinen kelohonka kertakäyttöisten joukossa.
Uteliaan onni on kevyt ja arvaamaton kuin sudenkorennon tanssi.
Voima kuin muurahaisen painonnosto
Usko kuin neliapilaseppele jokaiselle elämänjuhlan vieraalle.
Välkkyvät silmät yön pimeydessä kutsuvat ensirakastumisen leikkiin.
Pelko ei asu tuntemattomilla poluilla.
Kuolema ei tartu katiskan ristikkoon.
6-0 selvitän ikuisuuden kysymykset.
Gepardin on turha yrittää.
Olen jo kaukana.
Tahallani eksynyt.

 

3.

Vaarin kantapäillä asuu turva kun lähdemme retkelle peräkanaa
Pieni ja iso askel
Metsän kukkaro
Minulla on koko viikkoraha taskussa

Vaarin tarinoissa viidenpennin karkit
Metsän yllätyspussi

Seikkailua on harkittu tarkkaan koko viikko
Katinkulta kimaltelee mielessä
Mummon kivikova toffeerakkaus

Minä pompin kuin poksahteleva karkkijauhe
kintereillä on pysyttävä
Pikku karhu ja Iso karhu

Rosvo Rudolf maalaa suurta seikkailua hitain sanakääntein
Minä kuvittelen tasangot ja seeprat

Seikkailu kiertyy kuin karkkinauha
mökin ympärille.

Minä ja Vaari
Vaari ja minä
Kaisla Löyttyjärvi

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s